Olut Ja Terveys
Perustietoja Oluesta Ja Terveydestä
Tässä kirjasessa on yhteenveto olennaisesta tieteellisestä aineistosta, joka koskee oluen kohtuukäytön suhdetta terveyteen. Lukijan kannattaa kuitenkin ottaa huomioon joitakin seikkoja.
Ydinsisältö
- Olut sisältää yleensä alkoholia, jolla on joitakin hyödyllisiä terveysvaikutuksia kohtuudella nautittuna, toisin sanoen enintään kaksi annosta päivässä täysi-ikäisillä miehillä ja enintään yksi annos päivässä täysi-ikäisillä naisilla.
- Mitään vakioannosta ei ole olemassakaan, mutta tässä esitteessä yksi annos tarkoittaa 10:tä grammaa alkoholia.
- Alkoholia on paras välttää kokonaan joissakin tilanteissa kuten alaikäisenä, autolla liikuttaessa, koneita tai laitteita käytettäessä, ennen fyysistä suoritusta, kuten urheilua, tiettyjen lääkkeiden kanssa, raskauden, raskauden yrityksen tai imetyksen aikana. Myös aiemmin alkoholismista tai maksa-, ruoansulatuselimistö- tai haimasairauksista kärsineiden kannattaa välttää alkoholinkäyttöä.
- Jos olet epävarma, keskustele alkoholinkäytöstä oman yleislääkärisi kanssa.
Olut vs. alkoholi
Olut sisältää yleensä alkoholia, jolla on joitakin positiivisia terveysvaikutuksia kohtuudella nautittuna. Niinpä joissakin tämän kirjasen luvuissa käsitellään alkoholinkäyttöä yleensä, ja muidenkin alkoholijuomien kuin oluen vaikutukset on mainittu. Kaikista alkoholijuomista olut sisältää suhteellisen vähän alkoholia (keskimäärin 4–5 %). Muissa luvuissa keskitytään oluen luonnollisten raakaaineiden mahdollisiin terveysvaikutuksiin.
Olutta ja terveyttä koskevan tieteellisen tutkimuksen tulkinta
Vuosien mittaan eri puolilla maailmaa tehdyt tieteelliset tutkimukset viittaavat siihen, että säännöllinen oluen nauttiminen – enintään kaksi lasillista päivässä täysi-ikäisillä miehillä ja enintään yksi annos täysi-ikäisillä naisilla (välttämällä liikakäyttöä) – voi suojata terveyttä. Tätä ei voi kuitenkaan yleistää koskemaan koko väestöä, sillä joidenkin henkilöiden suku- tai terveyshistoria tai elämäntavat voivat poiketa yleisestä trendistä. Siksi tekstissä käytetään usein ehdollisia ilmaisuja, kuten “saattaa” ja “mahdollinen”. Jos olet epävarma, keskustele alkoholinkäytöstä yleislääkärisi kanssa. Tieteelliselle tutkimukselle on ominaista se, että uudet tutkimustulokset voivat muuttaa käsityksiä, mutta suosituksia muutetaan vasta, kun todisteita on riittävästi. Tässä kirjasessa on esitelty uusimpiin todisteisiin perustuvat ajantasaiset käsitykset.
Lähteet: kansalliset suositukset ja www.iard.org (huhtikuu 2016)
Miten paljon on kohtuullista?
Suositukset alkoholinkäytön turvallisista rajoista vaihtelevat maittain (katso kuva 1) ja 8–40 gramman enimmäisannokseen päivässä. Myös yhden vakioannoksen alkoholimäärä vaihtelee merkittävästi lasin koon ja juoman vahvuuden mukaan. Euroopan eri osissa vakioannokseksi voidaan historiallisten perinteiden ja tapojen mukaan käsittää 8–20 g alkoholia annosta kohti. Tässä kirjasessa tiettyjen terveysvaikutusten taustalla olevat alkoholimäärät on ilmaistu täsmällisesti grammoina.
Alkoholin kohtuukäytön määritelmä
Tässä kirjasessa alkoholin kohtuukäytöksi on määritelty säännöllinen enintään 20 gramman päivittäinen käyttö täysiikäisillä miehillä ja enintään 10 gramman päivittäinen käyttö täysi-ikäisillä naisilla (välttämällä liikakäyttöä) (katso luku 10), ja tässä on otettu huomioon optimaalisten kohtuukäytön tasojen vaihteluväli.
Tiedottaminen yleisölle
Alkoholinkäytöstä puhutaan usein annoksina grammojen sijaan, mutta mitään vakioannosta ei ole olemassakaan. Annosten koot ja vahvuudet vaihtelevat maittain, juomittain ja yksilöllisesti. Tämän kirjasen on tarkoitus olla mahdollisimman objektiivinen ja tiedottava, joten annoksella tarkoitetaan tässä 10:tä grammaa alkoholia. Taulukossa 1 on esitetty erikokoisia annoksia, joiden alkoholisisältö poikkeaa toisistaan.
Taulukko 1. 10 grammaa alkoholia sisältävien annosten nestemäärä | |
---|---|
Juoma | Tilavuus (ml) |
Olut, 3,8 % alkoholia | 330 |
Olut 5 % alkoholia. | 250 |
Viini, 13 % alkoholia. | 100 |
Viina, 40 % alkoholia. | 30 |
Kohtuullinen ei ole aina vastuullista
Alkoholinkäyttöä kannattaa välttää kokonaan esimerkiksi seuraavissa tilanteissa:
• alaikäisyys*
• raskaus tai raskauden yrittäminen
• imettäminen
• autoilu
• koneiden tai laitteiden käyttö
• ennen fyysistä suoritusta, kuten urheilua
• tiettyjen lääkkeiden kanssa
• aiemmin sairastettu alkoholismi tai maksa-, ruoansulatuselimistö- tai haimasairaus.
Lisäksi alkoholia kaihtavia ei kannusteta aloittamaan juomista (edes kohtuudella) terveyssyistä. Alkoholinkäyttö saattaa joissakin tapauksissa johtaa riippuvuuteen ja liikakäyttöön, jotka ovat terveydelle haitallisia.
*Oluen ostoikäraja on eri Euroopan maissa vähintään 16–18 vuotta.
Tieteellisen näytön vahvuus
Terveystieteissä terveyteen ja sairauksiin liittyviä käyttäytymismalleja, syitä ja vaikutuksia analysoidaan ja tulkitaan erityyppisissä väestötutkimuksissa. Kuvassa 2 on tietoja eri tutkimuksissa saatavasta tieteellisestä näytöstä.
Väestötutkimukset (havainnoivat)
Väestötutkimuksessa, kuten kohorttitutkimuksessa tai tapausverrokkitutkimuksessa, seurataan suurta väestöryhmää pitkällä aikavälillä ja yritetään tunnistaa mahdollisia yleisiä (elintapoihin liittyviä) tekijöitä, joita tiettyyn tautiin sairastuvilla saattaa ilmetä. Tutkijat eivät pysty kuitenkaan kontrolloimaan kaikkia tekijöitä näiden tutkimusten aikana, joten osa niistä saatetaan jättää huomiotta tai ne voidaan yhdistää virheellisesti tiettyjen sairauksien riskeihin. Siten väestötutkimuksilla ei voi todistaa syy-seuraussuhteita.
Interventiotutkimukset (kokeelliset)
Interventiotutkimuksessa, kuten satunnaistetuissa kontrolloiduissa tutkimuksissa, koehenkilöryhmien (elintapa)tekijät määrätään etukäteen, jotta nähdään, onko niillä mitään vaikutusta. Interventiotutkimukset voivat antaa vihjeitä biologisista mekanismeista, joiden kautta valitut (elintapa)tekijät vaikuttavat johonkin sairauteen.
Systemaattiset katsaukset
Systemaattinen katsaus on perinpohjainen, kattava ja eksplisiittinen tapa yhdistää ja analysoida saatavilla olevaa tieteellistä aineistoa.
Meta-analyysit
Meta-analyysi on tilastollinen lähestymistapa, jolla yhdistellään systemaattiseen katsaukseen sisältyviä määrällisiä tietoja. Kaikki systemaattisista katsauksista saadut tiedot eivät kuitenkaan sovi metaanalyysiin.
Tietoja suhteellisesta riskistä
Tässä kirjasessa on tietoja siitä, miten oluenkäyttö voi pienentää tai lisätä tiettyihin sairauksiin liittyvää riskiä. On tärkeää ymmärtää, että nämä luvut esittävät suhteellisia riskejä. Henkilöllä voi olla esimerkiksi 20 %:n riski saada jokin sairaus, ja oluen kohtuukäyttö voi pienentää kyseistä riskiä 10 %. Tämä tarkoittaa sitä, että riski pienenee 2 % (10 % 20:stä), toisin sanoen 20 %:sta 18 %:iin oluen kohtuukäytöllä – ei sitä, että riski pienenee 10 %:iin. Vastaavasti kohonneesta riskistä puhuttaessa on tärkeää tuntea nykyinen riski mittakaavan ymmärtämiseksi.
Juomatapojen kulttuurierot
Pohjois- ja Itä-Euroopan maissa juomatavat erosivat aiemmin selvästi Etelä-Euroopan tavoista. Juomatapojen kulttuurierot ovat kuitenkin muuttumassa.1,2
Nykyiset juomatottumukset
Perinteisissä olutmaissa, kuten Saksassa, oluen kulutus on pienentynyt ja viinin kulutus kasvanut. Perinteisiin viinimaihin, kuten Ranskaan, Italiaan ja Espanjaan, on puolestaan syntynyt myös olutkulttuuri.2 Juomatapojen muutoksiin liittyvät myös juomatottumusten muutokset. Humalahakuinen juominen painottui aiemmin pääasiassa Pohjois- ja Itä-Euroopan maihin, mutta nyt sitä harrastaa nuoriso koko Euroopassa, joskin usein aiempaa harvemmin.2,3
“Tyypillistä” eurooppalaista kuluttajaa ei olekaan
Vaikka olutta ja viiniä käytetään nykyisin kaikissa maissa ja joka maasta löytyy niin liika- kuin kohtuukäyttäjiä, juomatavat vaihtelevat edelleen maittain. On siis mahdotonta puhua eurooppalaisesta kuluttajasta yhtenä homogeenisena käyttäjätyyppinä.
Juomisympäristöt
Alkoholia juodaan useimmiten sosiaalisissa tilanteissa. Etelä- Euroopassa alkoholia on perinteisesti nautittu jokapäiväisissä sosiaalisissa tilanteissa, kuten aterioilla. Pohjoisja Keski-Euroopassa alkoholia käytettiin aiemmin ennen kaikkea huvittelutarkoituksissa. Nämä juomatavat ovat sekoittumassa toisiinsa, eli alkoholia käytetään sekä aterioilla että muissa yhteyksissä.4 Alkoholia saatetaan nauttia myös tietyissä tapahtumissa, kuten syntymäpäivillä tai häissä.2,5
Seuraukset terveydelle
Veren alkoholipitoisuus ei nouse yhtä nopeasti, kun alkoholia nautitaan aterialla tyhjään vatsaan juomiseen verrattuna (katso luku 2). Siirtyminen aterialla nautittavista kohtuumääristä harvemmin tapahtuvaan humalahakuiseen juomiseen ei ole hyväksi terveydelle, vaan se voi esimerkiksi kumota alkoholin kohtuukäytön myönteiset vaikutukset sydämen ja verenkiertoelimistön terveyteen.6
MUISTA: Oluen ostoikäraja on eri Euroopan maissa vähintään 16–18 vuotta. Alkoholinkäytön keskittäminen viikonloppuun on epäterveellistä
Useimmat alkoholinkäytön terveysvaikutuksista liittyvät siihen, että alkoholia nautitaan tasaisesti viikon mittaan. Tutkimusten mukaan runsas alkoholinkäyttö kerralla (humalahakuinen juominen eli vähintään viisi annosta miehillä ja vähintään neljä annosta naisilla)7 voi vaikuttaa terveyteen haitallisesti, vaikka kulutus olisi muutoin viikon aikana kohtuullista. Humalahakuista juomista on aina syytä välttää.6,8-11