Olut ja terveys

Olut Ja Paino

Monet ovat siinä uskossa, että alkoholijuomat, erityisesti olut, aiheuttavat painonnousua ja erityisesti vyötärölihavuutta. Tieteelliset todisteet tästä eivät ole kuitenkaan selvät. Alkoholijuomat sisältävät kyllä kaloreita, mutta vaikuttaa siltä, että painonnousu liittyy useimmiten niiden runsaaseen käyttöön. Kohtuullinen alkoholinkäyttö erityisesti naisilla ei vaikuta olevan yhteydessä ylipainoon.

• Ydinsisältö
• Lihavuus Euroopassa
• Oluen kalorit 
• Alkoholin vaikutukset ruokahaluun, painoon ja lihavuuteen
• Muut tekijät, jotka vaikuttavat alkoholin ja painon suhteeseen 
• Metabolinen oireyhtymä 
• Infografiikka: Olut ja paino

Ydinsisältö

• Noin kaksi kolmasosaa oluen kaloreista on peräisin alkoholista ja yksi kolmasosa hiilihydraateista.
• Vaikuttaa siltä, että painonnousu liittyy ennen kaikkea nautittavien olut- ja alkoholiannosten suurempaan määrään, ei kohtuukäyttöön, varsinkin naisilla.
• Ruumiinpainon ja alkoholinkäytön välinen suhde on monimutkainen. Siihen ei vaikuta ainoastaan alkoholin määrä ja tyyppi, vaan myös juomatottumuksilla, sukupuolella, juoman tyypillä ja elintavoilla voi olla merkitystä.
• Alkoholinkäytön ja metabolisen oireyhtymän riskin välinen suhde vaikuttaa J-kirjaimen muotoiselta. Vähäiseen alkoholinkäyttöön liittyy pienempi ja runsaampaan suurempi riski.
• Lihavuus riippuu monesta tekijästä, joten pelkästään alkoholinkäytön vaikutusta lihavuusriskiin on hankala arvioida.

Lihavuus Euroopassa

Euroopassa ylipaino ja liikalihavuus (sairaalloinen ylipaino) alkavat olla mittakaavaltaan jo epidemian luokkaa.42 Niissä 19 EU:n jäsenvaltiossa, joista tietoja on saatavilla, ylipainoisten tai lihavien aikuisten (vähintään 18-vuotiaiden) osuus väestöstä vuonna 2008 vaihteli naisilla 37–56,7 prosentissa ja miehillä 51–69,3 prosentissa.43 Lihavuudella on maailmanlaajuisesti merkittävä osuus kroonisiin sairauksiin ja vammoihin liittyvissä kustannuksissa.44 Rasvakudoksen lisääntyminen on tärkeä riskitekijä tyypin 2 diabeteksessa, rasvaaineenvaihdunnan häiriöissä sekä sydän- ja verisuonisairauksissa, ja se on yhteydessä moniin muihinkin sairauksiin, kuten nivelrikkoon, tiettyihin syöpätyyppeihin ja mielenterveyshäiriöihin, sekä kuolleisuuden kasvuun.45-51

Oluen kalorit

Olut sisältää kaloreita, kuten melkein kaikki muutkin elintarvikkeet tai juomat. Oluen kaloreista noin kaksi kolmasosaa tulee sen sisältämästä alkoholista, yksi kolmasosa hiilihydraateista ja vähäinen määrä proteiinista. Suhdeluvut voivat vaihdella oluen koostumuksen ja vahvuuden sekä valmistustavan mukaan.52

Alkoholin kalorit
Alkoholi on oluen täyteläisin energianlähde. Se sisältää energiaa 7 kcal grammaa kohti. Alkoholi hajoaa elimistössä ennen muita ravintoaineita, koska elimistö ei pysty varastoimaan alkoholia ja käsittelee sen mahdollisesti haitallisena aineena. Pienet alkoholimäärät aterialla saattavat tosin stimuloida energiankulutusta.53,54

Hiilihydraattien kalorit
Hiilihydraatteja polttamalla elimistö metaboloi 4 kcal yhtä hiilihydraattigrammaa kohti. Yhdessä olutlitrassa on yleensä noin 20–30 g hiilihydraatteja.55 Lagerolut sisältää suunnilleen saman verran hiilihydraatteja annosta kohti kuin makea valkoviini eli vähemmän kuin likööri, mutta enemmän kuin kuiva valkoviini.31

Alkoholin vaikutukset ruokahaluun, painoon ja lihavuuteen

Ihminen lihoo, jos hän syö enemmän kaloreita kuin kuluttaa. Alkoholijuomien energia saadaan muun ravinnon mukana nautittavan energian lisäksi. Väestötutkimuksista saadut tiedot viittaavat kuitenkin siihen, että alkoholin kohtuukäyttö saattaa suojata lihavuudelta, erityisesti naisilla.56 Alkoholinkäytön vaikutusta ruokahaluun, painoon ja lihavuuteen on selvitetty useissa tutkimuksissa.

Ruokahalu
Lyhyt katsaus tieteelliseen aineistoon osoittaa selvästi, että alkoholin energia saadaan muun ravinnon mukana nautittavan energian lisäksi. Elimistö saa siis tilapäisesti liikaa energiaa. Jos ateriaa ennen tai sen aikana nautitaan alkoholia, usein tällöin tavataan myös syödä enemmän, todennäköisesti siksi, että alkoholi voimistaa ruoan lyhytaikaista palkitsevaa vaikutusta.56,57

Paino ja lihavuus
Yleisesti ottaen vaikuttaa siltä, että vähäinen tai kohtuullinen alkoholinkäyttö on epätodennäköisemmin lihavuuden riskitekijä kuin liikakäyttö ja humalahakuinen juominen, jotka on johdonmukaisemmin yhdistetty rasva-aineenvaihdunnan häiriöihin.54 Systemaattinen katsaus osoittaa, että painonnousua ilmenee runsaan alkoholinkäytön yhteydessä. Kohtuukäytössäkin juomilla on eroa. Viini näyttää suojaavan painonnousulta, kun taas viinat yleensä edistävät sitä.58 Oluesta ei ole riittävästi tieteellistä näyttöä, etenkään naisilla,41 joskin systemaattisen katsauksen perusteella vaikuttaa siltä, että enintään 500 ml:n nauttiminen päivässä ei edistä painonnousua miehillä.

Muut tekijät, jotka vaikuttavat alkoholin ja painon suhteeseen

Ruumiinpainon ja alkoholinkäytön välinen suhde on monimutkainen. Siihen ei vaikuta ainoastaan alkoholin määrä ja tyyppi, vaan myös juomatottumuksilla, sukupuolella, juoman tyypillä ja elintavoilla voi olla merkitystä.

Juomatavat
Juomatavoilla voi olla merkitystä siinä, miten alkoholinkäyttö vaikuttaa painoon. Eräs väestötutkimus osoittaa, että miehillä, jotka käyttivät kohtuullisesti (<30 g) tai hieman sitä enemmän (30–100 g) alkoholia viikossa, päivittäin alkoholia nauttineilla painoindeksi (BMI) ja vyötärön ympärysmitta olivat pienemmät kuin niillä, jotka nauttivat alkoholia 1–2 tai 3–6 päivänä viikossa. Tulokset olivat samat riippumatta siitä, juotiinko olutta vai viiniä,59 ja aiemmissa väestötutkimuksissa tulokset ovat olleet samansuuntaisia. Ylipainoisimpia vaikuttavat olevan ne, jotka juovat kaikkein harvimmin mutta suurimpia määriä kerrallaan (humalahakuiset juojat). Tiheä vähäinen tai kohtuullinen alkoholinkäyttö ei kuitenkaan ole yhteydessä painonnousuun.60-62

Sukupuoli
Alkoholin kohtuukäytöstä saattaa olla jopa hyötyä keski-ikäisille naisille, sillä se pienentää ylipainon riskisuhdetta. Erään väestötutkimuksen mukaan normaalipainoisilla vaihdevuosi-iän ohittaneilla naisilla, jotka nauttivat alkoholia kohtuudella (keskimäärin 19,4 g päivässä), on pienempi riskisuhde tulla ylipainoisiksi (35 %) tai lihaviksi (88 %).63 Tulokset vahvistavat aiemmin julkistetut havainnot.64-70

Juomatyyppi ja elintavat
Vaikka jotkin tutkimukset viittaavat siihen, että olut voi lihottaa viiniä enemmän, muissa tutkimuksissa samanlaisia yhteyksiä on löydetty molemmista.41 Kokeelliset tutkimukset viittaavat siihen, että viini stimuloi ravinnonsaantia olutta enemmän,71 ja oluesta pitävillä saattaa olla erilaisia lihavuuteen liittyviä elintapatekijöitä kuin viinin ystävillä tai niillä, jotka eivät käytä alkoholia lainkaan. Oluen juojilla vaikuttaa olevan huonommat ruokailutottumukset kuin viinin juojilla,72-74 ja oluen juojat myös tupakoivat useammin.72,75,76 Myös liikunnan määrä saattaa olla selittävä tekijä, ja näiden kaikkien tekijöiden asianmukainen huomioon ottaminen on hankalaa.41 Henkilöillä, jotka nauttivat kohtuullisia alkoholimääriä usein, saattaa olla yleisesti terveemmät elintavat, jotka suojaavat lihomiselta. Lihavuus on kaiken kaikkiaan monesta tekijästä riippuva olotila, joten pelkästään alkoholinkäytön vaikutusta lihavuusriskiin on hankala arvioida.54

Metabolinen oireyhtymä

Metabolinen oireyhtymä (MetS) tarkoittaa useita riskitekijöitä, kuten keskivartalolihavuutta, insuliiniresistenssia, veren korkeaa triglyseriditasoa, HDLkolesterolin vähäisyyttä ja kohonnutta verenpainetta, jotka yhdessä viisinkertaistavat tyypin 2 diabeteksen ja kolminkertaistavat sydän- ja verisuonisairauksien riskin. Metabolinen oireyhtymä saattaa kasvattaa myös syöpäriskiä.77 Euroopassa kuudesosa väestöstä, joissakin maissa jopa kolmasosa, kärsii metabolisesta oireyhtymästä.78

Metabolinen oireyhtymä ja alkoholinkäyttö
Vaikka terveysvaikutuksiltaan hyödyllisenä pidettävä alkoholinkäytön taso vaihtelee, alkoholinkäytön ja metabolisen oireyhtymän välillä vaikuttaa kahden meta-analyysin perusteella olevan J-kirjaimen muotoinen suhde. Toisen meta-analyysin mukaan miehillä, jotka käyttävät alle 40 g alkoholia päivässä, metabolinen oireyhtymä on 16 % harvinaisempi ja naisilla, jotka käyttävät alle 20 g alkoholia päivässä, 25 % harvinaisempi kuin niillä, jotka eivät käytä alkoholia lainkaan.79 Toinen meta-analyysi osoitti, että metabolisen oireyhtymän suhteellinen riski pieneni merkittävästi eli 14 % erittäin vähäisellä alkoholin käytöllä (0,1–5,0 g päivässä) mutta kasvoi peräti 86 %, kun alkoholia käytettiin yli 35 g päivässä.80

MUISTA: Olut ei aina ole kaljamahan ainoa syy

Monet uskovat, että oluen juominen aiheuttaa vyötärölihavuutta eli ns. kaljamahan. Todisteet eivät kuitenkaan riitä vahvistamaan, että kohtuullisten olutmäärien (< 500 ml päivässä) nauttiminen olisi oikeasti vyötärölihavuuden syy, vaikka runsas oluenjuonti saattaakin olla yhteydessä vatsan kasvamiseen.41 Jos kaljamaha ei johdu oluesta, mistä sitten? Se saattaa olla ainakin osittain yhteydessä oluenystävän ruokailutottumuksiin ja elintapoihin. Pääasiassa olutta nauttivat henkilöt vaikuttavat myös syövän epäterveellisemmin kuin viiniä juovat tai ne, jotka eivät käytä alkoholia lainkaan. Nämä erot selittyvät paljolti muilla sosiodemografisilla ja elintapatekijöillä, erityisesti tupakoinnilla ja liikunnan puutteella. Kun nämä tekijät otetaan huomioon, oluen ja viinin juojien ruokavaliossa ei näytä olevan kovin merkittävää eroa. Vaikuttaa siis todennäköisimmältä, että oluen juojien elintavoilla ja demografisilla tekijöillä on merkittävämpi rooli kaljamahan muodostumisessa kuin itse oluen nauttimisella.