Olut ja terveys
Olut Ja Aivot
Alkoholin kohtuukäytön lyhyen aikavälin vaikutukset aivoihin ovat varsin selvät. Pitkän aikavälin vaikutuksista saatu todistusaineisto kuitenkin vaihtelee ikäryhmittäin. Alaikäisten ja raskaana olevien ei ole järkevää nauttia alkoholia. Nuorilla aikuisilla (18–25 v.) aivot ovat yhä kehitysvaiheessa, mutta vielä ei tiedetä varmasti, miten alkoholin kohtuukäyttö vaikuttaa aivoihin tässä elämänvaiheessa. Kohtuullinen alkoholinkäyttö saattaa pienentää lievän kognitiivisen heikentymisen ja dementian riskiä.
Ydinsisältö
- Oluen kaikki vaikutukset aivoihin johtuvat alkoholista, ja samat vaikutukset on kaikilla alkoholijuomilla.
- Aivot kehittyvät 25 vuoden ikään asti ja voivat siten olla alttiimmat alkoholin vaikutuksille.
- Alaikäisten ja raskaana olevien ei ole järkevää nauttia mitään alkoholijuomia.
- Lisätutkimuksia tarvitaan sen selvittämiseksi, miten alkoholin kohtuukäyttö vaikuttaa kehittyviin aivoihin sen jälkeen kun oikeus ostaa alkoholijuomia on saavutettu (16–18 vuotta).
- Alkoholin kohtuukäyttö saattaa pienentää dementian riskiä 26 %, jos annoksia on enintään 28 viikossa. Myös lievän kognitiivisen heikentymisen riski voi pienentyä.
- Tutkimustietoa alkoholinkäytön Parkinsonin taudilta suojaavasta vaikutuksesta on saatavilla hyvin rajoitetusti.
Alkoholi ja kehittyvät aivot
Aivot kehittyvät hedelmöittymisestä aina noin 25. ikävuoteen asti. 6-vuotiaan aivojen koko on noin 90 % aikuisten aivoista, mutta aivoissa tapahtuu dynaamisia rakenteellisia muutoksia koko nuoruuden ajan ja vielä nuorilla aikuisillakin. Aivot saattavat tässä elämänvaiheessa altistua alkoholin vaikutuksille.
Sikiövaihe
Raskauden aikana nautittavat suuret alkoholimäärät voivat aiheuttaa sikiön alkoholioireyhtymän (FAS). Tähän vakavaan kehityshäiriöön kuuluu rakenteellisia poikkeavuuksia ja kasvuhäiriöitä. FASiin liittyy laaja-alaisia hermostollisia käyttäytymishäiriöitä.235 Pienempien alkoholimäärien vaikutuksia sikiön aivojen ja muiden elimien kehitykseen ei tunneta, mutta on epävarmaa ja kiistanalaista, onko raskauden aikaiselle alkoholinkäytölle ylipäätään turvallista rajaa.236
Nuoret aikuiset
Aivot kehittyvät 25 vuoden ikään asti. Lisätutkimuksia tarvitaan sen selvittämiseksi, miten alkoholin kohtuukäyttö vaikuttaa kehittyviin aivoihin täysi-ikäiseksi tulosta lähtien* ja miten tämä voi vaikuttaa päivittäiseen toimintakykyyn. Tähän mennessä tehdyissä tutkimuksissa on keskitytty pääasiassa nuoriin, joilla on alkoholin aiheuttamia terveyshaittoja (joko alkoholin väärinkäyttöä tai alkoholiriippuvuutta). Kielellisten kykyjen, keskittymisen, oppimisen ja muistin heikkenemistä on havaittu.237-239 Näiden tutkimusten tulokset on usein yleistetty koskemaan koko väestöä sillä olettamuksella, että kyseisen riskiryhmän keskuudessa tehdyt havainnot voidaan sovittaa koskemaan alkoholin suurkuluttajia yleisesti. Viimeaikaisissa runsaasti alkoholia käyttävillä nuorilla (joilla ei ole diagnosoitu terveyshaittoja) tehdyissä väestötutkimuksissa on kuitenkin havaittu vain pieniä eroja neurokognitiivisessa toiminnassa verrattuna niihin, jotka eivät käytä alkoholia lainkaan.240,241 Nämä alustavat havainnot on vahvistettava laajemmilla etenevillä tutkimuksilla. Alkoholin kohtuukäyttö aikuisilla on yhdistetty parantuneeseen elämänlaatuun (katso luku 9), ja samoja hyötyjä on havaittu myös nuorilla. Niukka saatavilla oleva kirjallisuus viittaa siihen, että alkoholin kohtuukäyttöön liittyy stressivasteen pieneneminen, mielialan nousu, kognitiivisten kykyjen paraneminen, ennen kaikkea masennuksen kliinisten oireiden väheneminen ja fyysisen toimintakyvyn paraneminen.242
*Oluen ostoikäraja on eri Euroopan maissa vähintään 16–18 vuotta.
Alkoholi ja kognitiivinen heikentyminen
Iäkkäiden henkilöiden aivoissa tapahtuu muutoksia, jotka vaikuttavat niiden toimintaan. Aivojen normaali ikääntymisprosessi aiheuttaa kognitiivisten kykyjen heikentymistä. Lievä kognitiivinen heikentyminen tarkoittaa prosessia, jossa kognitiiviset kyvyt heikkenevät hieman enemmän kuin henkilön iän ja koulutustason perusteella voisi odottaa. Henkilöt, joiden kognitiiviset kyvyt ovat lievästi heikentyneet, saattavat säilyttää kykynsä itsenäiseen elämään, mutta heistä 10–15 %:lle kehittyy dementia vielä tuntemattomista syistä. Dementia on aivosairaus, jossa hermo- ja aivosolujen tai hermojen väliset sidekudokset vaurioituvat ja tuhoutuvat. Seurauksena on itsenäistä elämää haittaava kognitiivisten kykyjen lasku. Lievän kognitiivisen heikentymisen yleisyydestä Euroopassa ei ole yksimielisyyttä. Tieteellisen kirjallisuuden mukaan sen yleisyys vaihtelee 3–42 %:n välillä iän ja käytettävän kognitiivisen heikentymisen määritelmän mukaan.243 Vuonna 2015 arviolta 10,5 miljoonaa 177 miljoonasta yli 60-vuotiaasta eurooppalaisesta sairasti dementiaa.244 Useissa väestötutkimuksissa on tarkasteltu alkoholinkäytön ja kognitiivisten kykyjen laskun, lievän kognitiivisen heikentymisen sekä dementian välistä yhteyttä.
Alkoholi ja kognitiivisten kykyjen lasku
Systemaattisissa katsauksissa ja metaanalyyseissa ei löydetty alkoholin kohtuukäytön ja kognitiivisten kykyjen laskun välistä suhdetta.245-247 Äskettäisen kohorttitutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että keski-ikäisillä miehillä, jotka nauttivat vähintään 36 g alkoholia päivittäin, nopeampi kognitiivinen heikkeneminen 10 vuoden aikavälillä kaikilla alueilla (yleinen kognitiivinen asteikko, toimintakyky ja muisti) oli todennäköisempää. Vaikutuksen suuruus oli verrattavissa 1,5–5,7 lisävuoteen havaitussa kognitiivisessa heikkenemisessä. Naisilla tällaisista vaikutuksista oli heikommat todisteet yli 9 g:n päivittäisillä alkoholimäärillä ja erityisesti toiminnanohjauskyvyssä.247
Alkoholi ja lievä kognitiivinen heikentyminen
Eräs meta-analyysi viittasi siihen, että alkoholin kohtuukäyttöön (päivittäisiä grammamääriä ei määritelty) liittyy 22 % pienempi lievän kognitiivisen heikentymisen suhteellinen riski,246 ja äskettäin toteutetun kohorttitutkimuksen tulokset ovat samansuuntaisia. 150–270 g:n viikoittaisella alkoholinkäytöllä kognitiivisen heikentymisen havaittiin olevan 40 % vähäisempi 5,7 vuotta myöhemmin kuin niillä, jotka eivät käyttäneet alkoholia. Vaikka suojaava vaikutus ei ollut merkittävä muiden mahdollisesti vaikuttavien tekijöiden vakioinnin jälkeen, säännöllisesti alkoholia käyttävillä oli pienempi vakioitu todennäköisyys kognitiiviseen heikentymiseen kuin raittiilla tai epäsäännöllisesti alkoholia käyttävillä.248 Potilailla, joilla ilmeni lievää kognitiivista heikentymistä ja jotka käyttivät alkoholia 1,0–14,9 g päivässä, dementian eteneminen hidastui 85 % verrattuna niihin potilaisiin, jotka eivät käyttäneet alkoholia lainkaan.249 Vastaavanlaisia havaintoja tehtiin toisessa seurantatutkimuksessa potilailla, joilla ilmeni lievää kognitiivista heikentymistä. Potilailla, jotka käyttivät alkoholia enemmän kuin 20 g päivässä, lievä kognitiivinen heikentyminen eteni dementiaksi nopeimmin, vähemmän alkoholia päivittäin käyttävillä hitaimmin, ja absolutistien tulos oli siinä välissä.250 Mekanismia, jolla alkoholi suojaa lievän kognitiivisen heikentymisen etenemiseltä dementiaksi, ei tunneta, mutta alkoholinkäytöllä saattaa olla vaikutusta aivojen verisuoniin tai se liittyy suotuisiin sosiaalisiin ja elintapoja koskeviin tekijöihin (katso kohta 8.3).249
Alkoholi ja dementia
Alkoholinkäytön ja dementian välisestä J-kirjaimen muotoisesta suhteesta on viitteitä siten, että vähäinen tai kohtuullinen alkoholinkäyttö pienentää yleistä dementiariskiä, kun taas runsas käyttö kasvattaa riskiä.236 Erään meta-analyysin tulokset osoittavat, että vähäiseen tai kohtuulliseen alkoholinkäyttöön (määritelmän mukaan 1–28 annosta viikossa) liittyy Alzheimerin taudin riskin pieneneminen 28 %:lla, verisuoniperäisen dementian riskin pieneneminen 25 %:lla ja minkä tahansa dementian riskin pieneneminen 26 %:lla verrattuna iäkkäisiin henkilöihin, jotka eivät käyttäneet alkoholia.245 Samankaltaisia havaintoja tehtiin toisessakin katsauksessa.246 Alkoholinkäyttöön liittyvä riskien pieneneminen on verrattavissa muun muassa Välimeren ruokavalion noudattamisen tai runsaan liikunnan yhteydessä havaittuun riskien vähenemiseen.251 Vaikka joidenkin tutkimusten mukaan viini on muita alkoholijuomia parempi vaihtoehto, tämä päätelmä perustuu verrattain pieneen tutkimusmäärään. Lisäksi tutkimuksissa, joissa eriteltiin erityyppisten alkoholijuomien vaikutusta dementiariskiin, ei raportoitu eroja vaikutuksissa, joten vaikutukset eivät välttämättä liity juomatyyppiin.246 On epäselvää, johtuuko alkoholinkäytön ja dementian välinen yhteys alkoholin kohtuukäytön vaikutuksesta aikuisiässä vai kohtuukäytön erityisistä hyödyistä myöhäisemmässä iässä.245
Alkoholin kohtuukäytön vaikutusten mekanismit
Mekanismia, jolla alkoholin kohtuukäyttö saattaa suojata aivojen normaalin ikääntymisen etenemiseltä lievään kognitiiviseen heikentymiseen ja dementiaan, ei toistaiseksi tunneta. Mekanismit, joilla alkoholi vaikuttaa sydän- ja verisuonisairauksien kehittymisriskiin, HDL-kolesterolin nousuun, verihyytymien muodostumisen vähenemiseen, glukoositoleranssin paranemiseen ja tulehdusmarkkerien vähenemiseen (katso luku 5), saattavat vaikuttaa myös aivoverisuoniin. Tämä tukee myös havaintoa siitä, että alkoholin kohtuukäyttö saattaa suojata iskeemiseltä halvaukselta (katso luku 5). On myös mahdollista, että alkoholin kohtuukäyttö voi olla osoitus monimutkaisista suotuisista sosiaalisista ja elintapoihin liittyvistä tekijöistä, jotka suojaavat kognitiiviselta heikentymiseltä.249,252
Alkoholi ja Parkinsonin tauti
Parkinsonin tauti johtuu mustatumakkeen hermosolujen vähittäisestä tuhoutumisesta, mikä johtaa hermovälittäjäaine dopamiinin puutteeseen. Tautia sairastavan kyky säädellä liikkeitään ja muita ruumiintoimintojaan sekä tunteitaan heikkenee asteittain. Euroopassa Parkinsonin tautia sairastaa 1–2 ihmistä tuhannesta,253 mutta sen syytä ei vielä tarkalleen tunneta.254
Olut ja Parkinsonin tauti
Eräässä meta-analyysissa alkoholin ja erityisesti oluen nauttimisen havaittiin suojaavan Parkinsonin taudilta. Jokaiseen 13 g:n päivittäiseen alkoholiannokseen saattaa liittyä Parkinsonin tautiriskin pieneneminen 5 %:lla, mutta tarvitaan vielä lisätutkimuksia, jotka vahvistaisivat kyseisen havainnon255 ja mekanismit, joilla alkoholin tai erityisesti oluen käyttö saattaa pienentää Parkinsonin tautiin sairastumisen riskiä. Alkoholinkäyttö saattaa vaikuttaa Parkinsonin tautiin sairastumisen riskiin riippuvuuden kautta. Tupakointi ja kahvinjuonti, jotka yleisesti aiheuttavat riippuvuutta, on usein yhdistetty alentuneeseen Parkinsonin taudin riskiin.254 Myös oluella saattaa olla hyödyllinen vaikutus, sillä se sisältää puriinia ja nostaa siten veren virtsahappopitoisuutta,256 joka on käänteisesti yhteydessä riskiin ja saattaa hidastaa Parkinsonin taudin etenemistä.257
Alkoholin akuutit vaikutukset aivoihin
Alkoholi päätyy aivoihin keskimäärin 5–10 minuutin kuluessa sen nauttimisesta. 259 Sen vaikutukset riippuvat veren alkoholipitoisuudesta (katso taulukko 6). Veren alkoholipitoisuus riippuu useista tekijöistä, kuten nautitusta määrästä, sukupuolesta ja painosta. Jos esimerkiksi 80-kiloinen mies nauttii 10 g alkoholia, alkoholin huippupitoisuus veressä on 0,2 promillea. 65-kiloisella naisella sama määrä nostaa alkoholin huippupitoisuuden vedessä 0,3 promilleen (katso luku 10). Tämänasteisella veren alkoholipitoisuudella on rauhoittava vaikutus frontaalilohkoon, joten se rentouttaa, heikentää arvostelukykyä ja nostaa sykettä.
Veren alkoholipitoisuuden nousu vaikuttaa keskiaivojen puhe- ja näkökeskuksiin. Korkeampi veren alkoholipitoisuus vaikuttaa muun muassa niihin pikkuaivojen soluihin, jotka vastaavat puhumiseen, silmän ja käden koordinointiin sekä raajojen liikkeisiin liittyvien tahdonalaisten lihasten hallinnasta. Kun veren alkoholipitoisuus nousee hyvin korkeaksi, aivojen tietoiset osat menettävät toimintakykynsä ja ihminen menettää tajuntansa. Tätäkin suuremmat alkoholiannokset turruttavat syvimmät aivokeskukset, jotka säätelevät hengitystä ja sykettä, ja johtavat kuolemaan.82
Taulukko 6. Veren alkoholipitoisuuden vaikutukset82 | |
---|---|
Veren alkoholipitoisuus promillea | Vaikutukset |
0.1% | Koordinointi heikkenee, reaktioaika hidastuu, tunteiden hallinta ja ääreisnäkö heikkenevät, ajoneuvon käsittelykyky heikkenee |
0.15% | Puhe puuroutuu, näkö sumenee, kävely muuttuu horjuvaksi, koordinaatioja arvostelukyky heikkenevät merkittävästi |
0.2% | Näkeminen kahtena, kävely ei onnistu |
0.3% | Holtiton käytös, typertyneisyys, sekavuus, ymmärrysvaikeudet |
0.4–0.6% | Tajuttomuus, sokki, kooma, sydämen tai hengityselimien toimintahäiriön aiheuttama kuolema |
MUISTA: Alkoholin käyttöä ei suositella alaikäisille
Nuorten aivoissa tapahtuu monenlaisia muutoksia. Sosiaalisille ja tunneperäisille ärsykkeille ja palkitsevuuden käsittelylle herkät aivoverkostot kypsyvät nopeasti, kognitiiviset kontrollointitoiminnot hitaammin. Nuorena on myös tarkoitus oppia kokemuksista. Näiden muutosten vuoksi nuorilla on tapana kokeilla rajojaan muun muassa alkoholinkäytössä. Tutkimukset viittaavat siihen, että nuoret kokeilevat alkoholia yleensä kohtuudella. Heillä on kuitenkin suurempi humalahakuisen juomisen riski. Vaikuttaa siltä, että nuorten aivot ovat vähemmän herkät alkoholin vastenmielisille huumaaville vaikutuksille ja herkemmät sen palkitseville ja stimuloiville vaikutuksille kuin aikuisten. Alentunut herkkyys alkoholin haittavaikutuksille ja lisääntynyt herkkyys sen palkitseville vaikutuksille saattaa saada juomisen riistäytymään käsistä. Alkoholin väärinkäytön negatiivisista seurauksista ei välitetä, ja tämä johtaa humalahakuiseen juomiseen. Humalahakuinen juominen voi vaikuttaa negatiivisesti sosiaalisiin taitoihin lyhyellä aikavälillä ja henkiseen sekä fyysiseen terveyteen pitkällä aikavälillä. Se kasvattaa myös alkoholiriippuvuuden riskiä aikuisiässä.242